tiistai 20. toukokuuta 2014

Outolintu - Veronica Roth

Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikemmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta.
Minä en ole enää varma että selviän hengissä.

Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan.

Sainpas vihdoin luettua tämänkin kirjan! Hieman oli jonoa kirjastossa (lähemmäs 400). Tarina sijoittuu jonnekin hamaan tulevaisuuteen mutta tarkempaa tietoa ympäristöstä ei hirveästi anneta. Juonesta tuli heti mieleen Salla Simukan Toisaalla ja Jäljellä kirjat, joissa on vähän sama idea. Toteutukseltaan kirjat olivat kyllä ihan eri sarjoissa! Tris oli henkilönä pieni mutta pippurinen eikä tästä kirjasta vauhtia ainakaan puuttunut! Maailma oli tässä aika synkkä ja yhteiskunnan väliinputoajia tuntui olevan runsaasti. Ihmettelin myös mitä muualla maailmassa tapahtuu mutta se varmaan selviää seuraavissa osissa.

Kokonaisuutena ihan mukava lukukokemus mutta ei lukeudu lempikirjoihini. Kirja oli varsin ennalta arvattava eikä juoni mitenkään ihmeellinen. Enemmän kyllä odotin kun on elokuvakin tästä tehty. Huumoria tässä kirjassa ei oikein ollut ja kokonaiskuva kirjan maailmasta jäi vielä pahasti auki. Pitää kai silti jatkaa sarjan parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti